Substantiivit
Substantiivi on sana, joka nimeää jonkin tietyn esineen tai asian, kuten elävän olennon, tavaran, paikan, toiminnan, laadun, olotilan tai käsitteen.
Panglobishissa substantiivit ovat taipumattomia. Substantiivista käytetään siis aina samaa muotoa riippumatta luvusta, sijasta, määräisyydestä ym. Luku, määräisyys ja muut asiat ilmaistaan erillisillä sanoilla, joilla substantiivia voi määrittää.
Luku
Panglobishissa substantiivit eivät taivu yksikössä ja monikossa. Sen sijaan luku ilmaistaan lukusanoilla ja muilla määrää ilmaisevilla sanoilla.
un haus
– yksi talo
due haus
– kaksi taloa
tri haus
– kolme taloa
for haus
– neljä taloa
Muut perusluvut on lueteltu lukusanoja käsittelevässä luvussa.
Muita yleisiä määrää ilmaisevia sanoja ovat som (joitakin), meni (monta) ja muche (paljon).
som haus
– joitakin taloja
meni haus
– monta taloa
muche haus
– paljon taloja
Määräiset ja epämääräiset artikkelit
Määräistä artikkelia käytetään viittaamaan tiettyyn eli määrättyyn asiaan, joka on jo mainittu tai joka tunnetaan muuten. Epämääräistä artikkelia käytetään viittaamaan uuteen tai aiemmin mainitsemattomaan asiaan.
Nyrkkisääntö artikkelien käytöstä: Käytä määräistä artikkelia, kun tiedät täsmälleen mitä haluat, ja käytä epämääräistä artikkelia, kun et tiedä mitä haluat.
Epämääräiset artikkelit
Panglobishissa on kaksi epämääräistä artikkelia. Sanalla un viitataan yhteen asiaan, ja sanalla som moneen asiaan.
un apel
– jokin omena
som apel
– joitakin omenoita
un haus
– jokin talo
som haus
– joitakin taloja
Määräiset artikkelit
Panglobishissa on kaksi epämääräistä artikkelia. Sanalla da viitataan yhteen tiettyyn asiaan, ja sanalla di viitataan useampiin asioihin.
da man
– se/tietty mies
di man
– ne/tietyt miehet
da haus
– se/tietty talo
di haus
– ne/tietyt talot
Erisnimet
Sovittaminen panglobishiin
Erisnimet yleensä sovitetaan panglobishin kirjoitusjärjestelmään. Kaikkien kannalta on järkevämpää kirjoittaa latinalaisilla kirjaimilla Moskva (Moskova) eikä "Москва", ja Beijing (Peking) eikä "北京" koska kyseessä on kaikkien yhteinen kieli. Samoin on parempi kirjoittaa esim. Shikago eikä "Chicago", Marsei eikä "Marseille", ja Kishineu eikä "Chișinău". Näin myös latinalaisilla kirjaimilla alunperin kirjoitetut sanat tulevat oikein äännetyiksi.
Kohtelias puhuttelu
On hyvätapaista puhutella ihmisiä sanoilla sa, ma, pa. Niiden tarkoitus on osoittaa kohteliaisuutta ja kunnioitusta puhuteltavaa henkilöä kohtaan.
sa on yleiskäyttöinen puhuttelusana. Sitä voi käyttää sekä muodollisissa että epämuodollisissa tilanteissa, kaikkia sukupuolia ja niin vanhempia kuin nuorempia puhuteltaessa. Sille ei ole suoraa vastinetta suomen kielessä.
ma on iästä, sosiaalisesta asemasta ja siviilisäädystä riippumaton puhuttelusana naisille. Sen voi kääntää suomeksi sanoilla neiti tai rouva.
pa on iästä, sosiaalisesta asemasta ja siviilisäädystä riippumaton puhuttelusana miehille. Sitä vastaa suomen sana herra.
Eri maissa ja kulttuureissa on erilaisia tapoja puhutella muita ihmisiä. Joissakin paikoissa on epäkohteliasta kutsua jotakuta nimellä käyttämättä kohteliasta puhuttelua. Sen vuoksi on suositeltavaa käyttää puhuttelusanoja aina kun tapaat uusia ihmisiä eri kulttuureista.
Puhuttelusanoja sopii käyttää sekä kutsuma- että sukunimen tai kummankin kanssa.
sa Bili King
– herra tai rouva Billy King
sa Bili
– herra tai rouva Billy
sa King
– herra tai rouva King
On aina kohteliasta käyttää sukupuolineutraalia puhuttelusanaa. Se ei sinällään tarkoita, että puhuteltavan sukupuolesta olisi epävarmuutta, vaan se on täysin normaali kohteliaisuussana. Kuitenkin jotkut ovat tottuneet puhuttelemaan miehiä ja naisia eri sanoilla.
pa Felipe Gonzales
– herra Felipe Gonzales
pa Felipe
– herra Felipe
pa Gonzales
– herra Gonzales
Kutsumanimen ja sukunimen järjestys vaihtelee eri kielissä. Esimerkiksi kiinan kielessä on tapana että sukunimi on ensin.
ma Wang Lili
– rouva Lili Wang
ma Lili
– rouva Lili
ma Wang
– rouva Wang