Budinos – suomalais-ugrilainen yhteiskieli

Budinos on keinotekoinen kieli, joka on laadittu Venäjän alaisessa Udmurtian tasavallassa. Se on ensimmäinen tiedossani oleva tekokieli, joka perustuu uralilaisiin eli suomalais-ugrilaisiin kieliin. Budinoksen sanasto on peräisin suomesta, virosta, unkarista, mansista, marista, mokšasta, ersästä ja udmurtista. Kieliopillinen aineisto, kuten sijapäätteet, on myös sekoitus kyseisistä kielistä. Budinoksen tarkoitus on olla suomalais-ugrilaisten kansojen yhteiskieli.

Budinos julkaistiin vuonna 2008 venäjänkielisenä kirjana "Койнэ «БУДИНОС», Общий язык финно-угров" (suomennettuna "BUDINOS, suomalais-ugrilainen yhteiskieli). Kirjan kirjoitti Aleksej Arzamazov. Kirja sisältää venäjänkielisen kuvauksen budinoksen kieliopista ja sanastot venäjäksi, udmurtiksi, unkariksi, suomeksi ja englanniksi.

Alkuperäiset budinosta koskevat kirjat ovat saatavilla osoitteessa http://shaer.ru. Valitse ensin 'Библиотека', sitten 'Финно-угорский эсперанто - общий язык финно-угров - койнэ "Будинос"' ja sitten voit avata tai ladata molemmat kirjat PDF-tiedostoina. Kumpikin kirja on venäjänkielinen, mutta niissä on myös suomenkielisiä osia. 20.1.2009 päivätyssä kirjassa on budinos-suomi sanasto sivuilla 164-194. 17.3.2010 päivätyssä kirjassa on sivuilla 17-19 Ville Ropposen kirjoittama ja alunperin sanomalehti Kalevan julkaisema budinosta esittelevä lehtikirjoitus.

Tässä kirjoituksessa kerron budinoksen kieliopista lyhyesti, koska sitä ei ole muualla suomeksi luettavissa. Kyseessä on käännös ja tulkintani Arzamazovin kirjoista. (En varsinaisesti osaa venäjää.)

Julkaisunsa jälkeen budinos on saanut jonkin verran huomiota osakseen. Siitä julkaistiin melkein sivun mittainen kirjoitus sanomalehti Kalevassa. Myös suomenkielisessä Wikipediassa on tietosanakirja-artikkeli budinoksesta. Arzamazovin mukaan budinosta osaa jo noin sata ihmistä ja määrää pyritään kasvattamaan tulevaisuudessa. Toivotan onnea hankkeelle!

Oulussa 18.1.2010 ja 22.11.2013
Risto Kupsala


Aakkoset

A B C Ch D E F G H I J K L M N O P R S Sh T U V Z Zh

Budinoksen kirjoitus on äänteenmukaista. Kaikki kirjaimet äännetään kuten suomessa paitsi seuraavat:
Sh = suhuässä eli Š (sama kuin englannin Sh, venäjän Ш)
Z = soinnillinen S (sama äänne kuin englannin Z, venäjän З)
Zh = soinnillinen suhuässä eli Ž (sama kuin venäjän Ж)
C = ts
Ch = tš (sama äänne kuin englannin Ch, venäjän Ч)

Vokaalit ovat lyhyitä. Paino on sanan ensimmäisellä tavulla kuten suomessa.

Sanaluokkien päätteet

Budinoksessa perusmuotoisen sanan viimeinen vokaali kertoo sanan sanaluokan. (Periaate on sama kuin esperantossa.)

–a on nimisanojen eli substantiivien pääte.
–o on laatusanojen eli adjektiivien pääte.
–i on teonsanojen eli verbien pääte.
–e on seikkasanojen eli adverbien pääte.
–e on myös lukusanojen eli numeraalien pääte. (Vanhemmassa versiossa oli käytössä -u.)

Nimisanojen taivutus

Yksikkö ja monikko

Yksikön pääte on –a. Monikon pääte on yksikkömuotoon lisätty –da. Esimerkiksi pojka = poika, pojkada = pojat.

Adjektiivi on taipumaton. Siis se ei taivu substantiivin mukaan kuten suomessa. Esim. apro pojka = järkevä poika, apro pojkada = järkevät pojat.

Sijamuodot

Sijamuotoja on 15.

SijamuotoPääteEsimerkki
Nominatiivi "nejda" = tyttö
Akkusatiivi –t "nejdat" = tyttöä/tytön
OmistussijatGenetiivi –n "nejdan" = tytön
Datiivi -le "nejdale" = tytölle
Antidatiivi –les"nejdales" = tytöltä
SeurasijatAbessiivi –tom"nejdatom" = tytöttä, ilman tyttöä
Komitatiivi –ge "nejdage" = tyttöineen, tytön kanssa
PaikallissijatLokatiivi –sa "talasa" = talossa
Latiivi –s "talas" = taloon
Separatiivi –sta"talasta" = talosta
Muut sijatOriginatiivi –ste"talaste" = talolta lähtien
Terminatiivi–ze "jokaze" = joelle asti/saakka
Prolatiivi –te "jokate" = jokea pitkin, joen kautta
Aditiivi –ne "jokane" = joelle päin, jokea kohti
???–ja "nejdaja" = tytön (kertoman) mukaan

Omistusliitteet

nejdam = minun tyttäreni
nejdad = sinun tyttäresi
nejdas = hänen tyttärensä
nejdanmi = meidän tyttäremme
nejdandi = teidän tyttärenne
nejdansi = heidän tyttärensä

Yllä olevat sanat ovat yksikössä. Monikon liite on ennen omistusliitettä. Esim. nejdadam = minun monta tytärtäni.

Persoonapronominit

Persoonapronominit ovat:

mina = minä
tina = sinä
so = hän, se
mi = me
ti = te
soda = he, ne

Pronominit taipuvat sijamuodoissa säännöllisesti omistussijaa lukuun ottamatta. Omistuspronominit ovat:

mono = minun
tono = sinun
sono = hänen, sen
mino = meidän
tino = teidän
sodo = heidän

Laatusanat

Laatusanojen pääte on –o.

Vertailumuodot

Komparatiivi muodostetaan liitteellä –mpo. Esimerkiksi "paro" = hyvä, "parompo" = parempi. Superlatiivi muodostetaan sanalla "sekte", esimerkiksi "sekte paro" = paras.

Teonsanat

Teonsanan perusmuodon pääte on -i, esimerkiksi amti = antaa.

Persoonatunnukset

Teonsanojen persoonatunnukset ovat:
–n = yksikön 1. persoona, minä
–d = yksikön 2. persoona, sinä
–b = yksikön 3. persoona, hän, se
–me = monikon 1. persoona, me
–te = monikon 2. persoona, te
–o = monikon 3. persoona, he, ne

Aikamuodot

Teonsanojen nykyaikaa ilmaiseva muoto (preesens) muodostetaan liittämällä perusmuotoon persoonapääte. Esimerkiksi "amtin" = annan, "amtio" = antavat. Samaa muotoa voi käyttää myös tulevaisuuden aikamuotoa.

Lisäksi tulevaa aikaa voi ilmaista myös teonsanan muli avulla. Silloin varsinainen pääverbi on perusmuodossa ja persoonapääte tulee sanalle muli. Esimerkiksi "Pojkam mulib vari talasa." = Poikani odottaa talossa (pian).

Menneen ajan muotoja on kaksi. Toisella muodolla ilmaistaan omakohtaista kokemusta eli omaa näkemystä menneestä. Toisella muodolla ilmaistaan kuulopuheisiin perustuvaa näkemystä menneestä, jonka todenperäisyydestä puhuja ei voi olla varma. Omakohtaista menneisyyttä ilmaiseva muoto muodostetaan liittämällä perusmuotoon –ksi– ja persoonapääte. Esimerkiksi "amtiksin" = annoin, "amtiksio" = antoivat. Kuulopuheisiin perustuvaa menneisyyttä ilmaiseva muoto muodostetaan liittämällä perusmuotoon –j– ja persoonapääte. Esimerkiksi "amtijb" = kuulemma hän antoi, "amtijo" = kuulemma he antoivat.

Kieltomuoto

Kieltävät teonsanat muodostetaan käyttämällä sanaa a = ei. Esimerkiksi "Mina a amtin." = Minä en anna. Suomen kielen tapaista kieltoverbiä ei ole budinoksessa.

Lukusanat

1 ikte = yksi
2 kjakte = kaksi
3 kolme = kolme
4 nelje = neljä
5 vite = viisi
6 kute = kuusi
7 sencheme = seitsemän
8 kande = kahdeksan
9 inde = yhdeksän
10 kime = kymmenen
11 kimikte = yksitoista
12 kimkjakte = kaksitoista
...
20 kuse = kaksikymmentä
30 kolmegene = kolmekymmentä
40 neljegene = neljäkymmentä
50 vitegene = viisikymmentä
...
100 sje = sata
200 kjakte sje = kaksisataa
1000 ezre = tuhat
2000 kjakte ezre = kaksi tuhatta
1.000.000 = milie = miljoona

Järjestysluvut muodostetaan liitteellä –nto: iktento, kjaktento, kolmento = ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.