pandunia
/pʰandunia/ Pandunia Пандуния Πανδουνια ফানদুনিযা फानदुनिया ㄆㄢㄉㄨㄋㄧㄚ 판두니야 パンズニヤ
Pandunia on keinotekoinen kieli eli tekokieli, joka on tarkoitettu palvelemaan kansainvälisen viestinnän apuvälineenä. Pandunia on siis niin sanottu apukieli. Pandunia on myös koostekieli. Sen sanasto on koottu lukuisista maailman eri puolilla puhutuista kielistä, joita ovat mm. englanti, espanja, hausa, hindi, japani, kiina, kongo, oromo, persia, ranska, saksa, suahili, tamili ja venäjä. Sanastonsa puolesta pandunia on eräs kansainvälisimmistä tekokielistä. Pandunian kielioppi on säännöllinen ja yksinkertainen. Se ottaa mallia mm. kiinan ja englannin kieliopeista, ja siinä on mukana myös keinotekoista ainesta.
Pandunian kieliopillinen rakenne on yksinkertainen ja säännöllinen. Periaatteessa sitä voi oppia puhumaan virheettömästi lyhyessä ajassa.
Pandunian ominaispiirteitä ovat:
Panduniaa kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla, koska latinalainen aakkosto on maailmassa laajimmalle levinnyt kirjoitustapa.
Pandunian aakkosiin sisältyvät seuraavat kirjaimet:
a b c d e f g h i j J k l m n o p r s t u v z
Panduniaa kirjoitetaan vain pienillä kirjaimilla, joten isoja kirjaimia koskevia oikeinkirjoitussääntöjä ei ole. Ainoa tällä hetkellä käytössä oleva iso kirjain on iso J, joka äännetään eri tavalla kuin pieni j.
Vokaalit a, e, i, o ja u äännetään samalla tavalla kuin suomessa.
Puolivokaalit j ja v äännetään kuten suomessa.
Konsonantit p, t, k, b, d, g, t, l, m, n äännetään kuten suomessa. h äännetään voimakkaammin kuin suomessa.
Suhuäänteistä s on sama kuin suomessa, z on soinnillinen s eli [z], c äännetään [ts] tai [tʃ], ja J äännetään [dz] tai [dʒ].
Pandunian kielioppi perustuu vakio sanajärjestykseen. Sanoja ei ole varsinaisesti sidottu sanaluokkiin, vaan sanat voivat toimia eri sanaluokkien edustajina riippuen siitä, mikä on niiden paikka lauseessa. Sama sana voi toimia adjektiivina, verbinä tai substantiivina.
Esimerkkejä:
tuta men = rikkinäinen ovi
men tuta. = Ovi on rikki.
Pandunian adjektiivit ja verbit sekä jotkin substantiivit koostuvat konsonanttiin päättyvästä sanavartalosta ja sanan kieliopillisen merkityksen määräävästä vokaalipäätteestä. Esimerkiksi sana "kitabi" koostuu sanavartalosta "kitab" ja kieliopillisesta päätteestä "i". Kieliopilliset vokaalipäätteet ovat -a, -i, -u ja -e, joista tarkemmin alempana.
Kielioppipäätteiden käyttö ei ole kaiken kattavaa, vaan toinen osa sanoista on itsenäisiä sanoja, joilla ei ole kieliopillista päätettä. Tällaisia sanoja ovat esineiden, paikkojen, henkilöiden ja muiden asioiden nimet. Ne voivat päättyä mihin tahansa äänteeseen, mukaan lukien -a, -i, -u ja -e, eikä niillä ole kieliopillista merkitystä.
Esimerkkejä:
anma = sielu
gunden = palatsi
maci = kala
madu = hunaja
men = ovi
poto = lieju, muta
Myös monet muut sanat, kuten pronominit, lukusanat ja interjektiot, eivät ole mihinkään määrättyyn muottiin valettuja.
Pääte a merkitsee jonakin olemista eli olotilaa. Usein se vastaa suomen kielen adjektiivia tai olla-verbiä ja adjektiivia. Lauseessa a-päätteinen sana voi toimia sekä määreenä (adjektiivina) että predikaattina (staattisena verbinä).
Esimerkkejä:
tuta = (olla) rikki, (olla) rikkinäinen
kula = (olla) auki, (olla) avonainen.
kula men. = avonainen ovi
men kula. = Ovi on auki.
kula men tuta. = Avonainen ovi on rikki.
Pääte i merkitsee aktiivista tekemistä. Lauseessa i-päätteiset sanat toimivat verbeinä. Tällöin lauseen sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti.
Esimerkkejä:
tuti = rikkoa
kuli = avata, aukaista
mi kuli men. = Minä avaan oven.
mi kuli tuta men. = Minä avaan rikkinäisen oven.
Pääte -u merkitsee passiivista kokemista tai joksikin tulemista. Lauseessa u-päätteiset sanat toimivat verbeinä. Tällöin lauseessa on passiivinen subjekti ja u-päätteinen verbi.
Esimerkkejä:
tutu = rikkoutua
kulu = aueta, avautua
mun kulu. = Ovi aukeaa. (Ovi aukaistaan.)
Pääte -e merkitsee tekemisen tai kokemisen tulosta. Se on substantiivin pääte.
Esimerkkejä:
kule = aukko
kule kulu. = Aukko aukeaa.
Seuraavassa taulussa on esimerkkejä vokaalipäätteiden käyttämisestä.
| a-sana | i-sana | u-sana | e-sana |
|---|---|---|---|
| kula = (olla) auki tai avoin | kuli = aukaista, avata | kulu = aueta, avautua | kule = aukko |
| ama = (olla) rakas | ami = rakastaa | amu = olla rakastettu | ame = rakkaus |
| mala = (olla) oma | mali = omistaa | malu = kuulua | male = omaisuus |
| mata = (olla) kuollut | mati = tappaa | matu = kuolla | mate = kuolema |
| kitaba = (olla) kirjoitettu | kitabi = kirjoittaa | kitabu = tulla kirjoitetuksi | kitabe = kirjoitus |
| konvinsa = (olla) vakuuttunut | konvinsi = vakuuttaa | konvinsu = vakuuttua | konvinse = vakuuttavuus |
Sanajärjestys on määrätty.
Kirjoittanut Risto Kupsala, 2007-2010