Faktoja projektistamme

Kuntoarvio
Ikäarvio
Su 28.4.2002 Ajatuksia tähän astisesta
Su 26.5.2002 Uudisrakennussuunitelma 1
La 30.11.2002 Kommentteja rakennussuunnitelmasta ja aikataulusta
Maijan tilitys projektista 2006 (lisätty 1.7.2007)
3.1.2007 Kommentteja projektista tähän saakka (päivitetty 1.7.2007)


Projektin kuvaus

Kyseessä on vanhan hirsitalon purkaminen ja siirtäminen toiseen paikkaan. Tavoiteena on hyödyntää mahdollisimman paljon puretun talon vanhoja osia. Talosta pitäisi tulla ulkonäöltään suunnilleen samanlainen kuin se on ollut 1920-luvulla (kuva, pohja). Ulkovuorauksen suunta tosin muuttuu pystyksi. Talon kuisti on siirretty 1920-luvulla toiselle puolelle. Tällöin porstuan ja porstuakamarin välinen väliseinä on purettu pois, kuten myös rappuset yläkertaan. Sisäänkäynti tehdään siis alkuperäiseen kohtaan. Porstuakamariin tehdään märkätilat, jonne tulee wc, suihkukaappi ja pyykkikone.
Sauna, lämpökeskus ja autotalli tehdään erilliseen ulkorakennukseen. Senkin rakentamisessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon käytettyjä osia: ikkunoita, ovia, tiiliä. Ulkonäöltään siitä tulee samankaltainen kuin talostakin. Eristeenä tullaan käyttämään hengittävää puukuituvillaa ja seiniin tulee vain ilmansulkupaperit.
Rakennuspaikka sijaitsee Kannuksen Yliviirteellä Korvelassa. Tontti on noin 20 vuotta vanhan pääasiassa mäntyä kasvavan taimiston keskellä kivisen soramoreeni-harjun etelärinteessä. Parempaa tonttia ei tällaiselle talolle voi juuri löytää. Oikeastaan vain järvi puuttuu.

Projektissa ovat tähän mennessä olleet mukana

Arkkitehti- ja rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Vesa Somero Piirustukset
Sähkösuunnittelu Kannussähkö Ky Sähkökuvat: alakerta, yläkerta, ulkorakennus
Vastaava työnjohtaja Christer Store
Maanrakennustyöt ja hirsien siirto Huuki Oy
Puiden ajo Marko Pottala, M. Uusitalo Oy
Talon koneellinen purku Johan Åberg

Rakenneratkaisut: talo

Perustus

  • betoniantura
  • betoninen perusmuuri ja vanhat porakivet ulkoseinillä
  • kevytsoraharkkoinen perusmuuri sisäseinillä

Alapohja

  • pääasiassa tuulettuva alapohja: perusmaata vasten 200 mm:n kevytsora kerros eristeenä, tuuluetustila 800 mm, runkoleijona 25 mm, koolaus 200 x 50 mm k400 ja ristiinkoolaus 100 x 50 mm k600, eristeenä selluvillaa 275 mm, lankkulattia
  • tulisijojen alla maanvarainen betonilaatta
  • märkätilassa normaali maanvarainen betonilaatta, jossa vesikiertoinen lattialämmitys

Välipohja

  • Vanhat kattolaudat, paperi, selluvillaa 300 mm

Yläpohja

  • Lämpimissä tilossa: konesaumattu peltikate, aluskate, tuuletusrako 100 mm, runkoleijona 25 mm, selluvilla 300 mm, ilmansulkupaperi, sisäverhous
  • Kylmissä tilossa: konesaumattu peltikate, aluskate

Ulkoseinät

  • Tupa, keittiö, porstua: hirsi 145 mm (pellavanauha 100 mm), runkoleijona 25 mm, koolaus, peiterimalaudoitus, punamultamaali
  • Päätykamarit: pinkopahvi, puukuitulevy 2×25 mm, hirsi 145 mm (pellavanauha 100 mm), runkoleijona 25 mm, koolaus, peiterimalaudoitus, punamultamaali

Ikkunat ja ovet

  • Vanhat ikkuna karmit ja ulkopokat
  • 2 kerroksiset sisäpokat tehdään itse tai teetetään
  • Väliovina käytetään vanhoja, vaikka ovatkin aika matalia

Tulisijat

  • Tupaan keskipohjalainen takkaleivinuuni: rautaosat ja osa tiilistä alkuperäisiä
  • Keittiöön puuliesi: rautaosat ja osa tiilistä alkuperäisiä
  • Päätykamareihin pönttöuunit: pöntöt, rautaosat ja osa tiilistä  alkuperäisiä

Kalusteet

  • Ei mitään Petroja tai Puustelleja keittiöön. Tehdään tai teetetään. Täysipuiset hyllyt. Puiset peiliovet.
  • Täysi puiset irtokomerot esim. helmiponttipaneelista

LVIS

  • Huippuimurilla toimiva poistoilman vaihto keittiön liesituulettimeen ja pesuhuoneen suihkukaappiin
  • Muutoin painovoimainen
  • Vesikiertoinen patterilämmitys, märkätilassa vesikiertoinen lattialämmitys
  • Vanhannäköiset sähkökalusteet esim. Strömforsin Renova

Rakenneratkaisut: ulkorakennus

Perustus

  • betoniantura
  • kevytsoraharkkoinen perusmuuri

Alapohja

  • Maanvarainen betonilattia, jossa osassa lämpimiätiloja on vesikiertoinen lattialämmitys

Yläpohja

  • Konesaumattu peltikate, aluskate, selluvilla 300 mm, ilmansulkupaperi, gybroc

Ulkoseinä

  • Peiterimavuoraus, koolaus, runkoleijona 25 mm, puurunko 125 x 50 mm  ja selluvilla 125 mm, ilmansulkupaperi, gybroc

LVIS

  • Lämpökeskus: hakekattila ja -poltin
  • Lämpimissä osissa veskiertoinen lattialäämmitys
  • Märkätiloista huippuimurilla toteutettu poistoilmanvaihto

Su 28.4.2002 ajatuksia tähän astisesta

Savupiiput tulee tukea ennen välikaton purkamista. Kun välikatto otetaan pois, jää piipun toinen puoli tuetta. Kun piiput on rakennettu vinoon, se aiheuttaa painetta myös sivusuuntaan. Lisäksi kun piipussa oli jo valmiiksi murtumia, piippu oli aika heikko. Tämä jäi meiltä huomioimatta. Kun aloimme irroittamaan lattiaa jouduimme tietysti moukaroimaan, joka aiheutti tärinää. Piippu alkoi vähitelleen kaatumaan sivulle, joka alkuvaiheessa ilmeni muurilaastien varisemisena. Sitä tosin ei tiennyt johtuiko se vain tästä moukaroinnista vai piipun liikkumisesta.

Lahot paikat on olleet juuri niissä kohdissa, missä Christer arveli niiden olevan. Lahojen paikkojen määrä on toistaiseksi ollut suhteellisen vähäinen, joten ne kyllä saadaan paikattua. Toivottavasti uunin takaa ei paljastu ikävää yllätystä.

Hirsikehikon alinkerros on aikalailla laho ulkoseineillä. Ne joudutaan korvaamaan uusilla. Sen sijaan sisäväliseinien alinhirsikerta vaikuttaa ehjältä.

Sisäkatot on olleet kauttaaltaan aika hyväkuntoiset. Isotuvassa ja erstuvassa parhaimmat. Myös kamarien katot on käyttökelpoiset, jos saamme irroitettua pahvien kiinnittämiseen käytetyt naulat siististi. Porstuakamarin katto oli aika laho, mutta sisäpinnaltaan OK, joten nekin voidaan käyttää. Porstuan katto oli aika laho ja ruosteisilla nauloilla kiinni, joten sitä ei saatu ehjänä irroitettua. Pimiäkamarin katon lautoja voidaan käyttää myös jossain. Myöskin yläkerran kamarien kattolaudat on vielä tallessa ja vaikuttavat käyttökelpoisilta.

Todennäköisesti pystymme hyödyntämään suurimman osan erstuvan, porstuan ja isotuvan lattilalaudoista. Myös toisten puolen kamarin lattialaudoista osa voitaneen käyttää. Pimiäkamarin lattialaudat on myös ehjät. Judumme todennäköisesti hankkimaan vereksen lattian päätykamareihin.
Talo on muuten pysynyt suorassa, mutta selkein heitto on porstuan ja erstuvan väliseinän sekä isotuvan väliseinien liitoskohdassa selvimmin havaittavissa. Siinä kohtaa katto on ehkä 5 cm korkeammalla verrattuna sivuseinien tasoon. Mitenkähän tämä vinouma tulee huomioida pystysvaiheessa? Tuleekohan sitä yrittää oikaista vai pitääkö se jättää entiseen korkeusasemaansa?

Mitähän me noiden ikkunoiden kanssa teemme? Yritämmekö korjata vanhat pokat vai hommaammeko uudet?
Projekti etenee aika hyvää tahtia purkutöiden osalta. Tontti asia alkaa kohta hidastamaan projektia, jos meinataan tälle vuotta saada rakennustyöt alkuun.


Uudisrakennuksen toteutusvaihtoehto 1

(30.11.2002 merkitty vanhentuneet suunnitelmat kursivoidulla)
Tarkoitus on tehdä alakerta ensin asumiskuntoon. Yläkerran kamarit tehdään sitten joskus myöhemmin ja myös muu ullakkotila.
Kuisti tulisi siinä alkuperäiseen paikkaansa ja myös alkuperäisen näköisenä.
Porstuakamarin kohdalle tehtäisiin kodinhoitohuone, suihkukaappi ja wc. Sinne tulee kaappeja, pöytätaso ja pyykkikone. Myös pyykkinarut voisi olla suhkukaapin viereisen ikkunan kohdalla. Huoneesta tehtäisiin erillinen koppa, jossa seinän ja hirsiseinän välissä olisi oma tuuletusvälinsä, kuten myös katossa ja lattiassa. Näin suojataan hirret kosteusvaurioilta. Lattiaan olisi hyvä saada lattialämmitys, mutta mikä on se tekniikka, jolla ne sinne saadaan? Ohut betonilaatta olisi yksi vaihtoehto. Myös gyprociin tehty lattialämmitys voisi olla toimiva.
Yläkerran portaat tulisivat alkuperäiseen paikkaansa porstuaan. Ne mahtuvat juuri ja juuri sekä täyttävät myös rakennusmääräykset.
Isotupaan tehtäisiin takkauuni, jonka keittiönpuoleiselle seinälle tulisi komero, jossa voi vaikka kuivata vaatteita. Uuden pihan puoleiselle seinustalle tehdään vanhanmallinen lähes koko seinän mittainen seinäpenkki, jossa on myös säilytys tilaa.
Keittiön kaapit tulisivat L- muotoon. Tässä ratkaisussa vesi- ja viemäri pisteet tulisivat samalle seinälle kuin tulee pesutilojen vesi- ja viemäripiseet. Tällä pyritään keskittämään vedenkäyttö mahdollisimman pienelle alalle. Pääsisi mahdollisimman vähäisillä putkihommilla. Keittiöön pitäisi saada myös puuhella. Ongelmana on vain se miten savupiippu rakennetaan. Yksi vaihtoehto olisi viedä piippu seinän lävitse tuvan uunin savuhormistoon.
Kamareihin laitettaisiin pönttöuunit tai jos jostain saadaan hankittua vanhat kaakeliuunit niin ne.
Lattiat olisivat lankkua, mahdollismman paljon alkuperäistä. Kamareihin olemme hankkineet purkutalosta lattialankut. Eristeeksi laitetaan 300 mm selluvillaa.
Katot tupaan ja keittiöön laitetaan alkuperäisitä laudoista. Kamareihin myös pääasiassa alkuperäiset, muutama paikka lauta tarvitaan. Eristeeksi yläpohjaan 400 mm selluvillaa.
Seinät lisäeristetään, tilkitään ja oikaistaan ruiskuttamalla selluvillaa ohuimmillaan 22 mm ja paksuimmillaan lähes 50 mm. Selluvillan päälle 12 mm tuulensuoja ja sitten vaakakoolaus. Ulkovuoreksi tulee pystysuuntainen lomalaudoitus. Ulkovuori tulee 50 mm ulommas kuin alkuperäinen, joten räystäs pienenee entisestään, jos emme keksi keinoa, miten niitä saisi siirrettyä ulommas. Voi olla, että tulee liian typerän näköinen, mutta seinään on pakko laittaa lisäeristettä, jotta rakennusmääräysten minimi täytetään eristyksen osalta.


Kommentteja rakennussuunnitelmasta ja aikatauluista

Korjauksia aikaisempiin omiin suunnitelmiin

Talon märkätilaan tulee vesikiertoisella lattialämityksellä varustettu maanvarainen betonilattia, joka laatoitettaneen. Seinät jätetään mahdollisesti hirrelle. Suihkukaapista lähtee oma ilmanpoistoputki huippuimurille, joten kosteutta ei pitäisi kertyä muualle kovinkaan pajoa.
Isotuvan takkauuniin ei taida pystyä tekemään kuivauskaappitilaa, kun savupiippu tehdään seinän viereen.
Seinien lisäeristeeksi riitti onneksi 25 mm runkoleijona.

Kommentteja

Olemme tyytyväisiä, että rakennuslupasuunnitelmat menivät läpi sellaisenaan, kuin ne rakennusvalvontaan lähetettiin. Liian paljon ulkonäköön vaikuttavaa lisäeristystä ei onneksi tarvitse tehdä. Vesa piirsi meille todella hyvät ja kattavat kuvat, ja aika edullisesti työmäärään nähden.
Sen verran olemme muuttaneet kantaamme, että koko taloa ei jätetä hirrelle sisäpuolelta. Päätykamareihin tulee 2×25 mm puukuitulevytys ja niiden päälle pinkopahvi. Hirret olivat sen verran huonon näköisiä, että niitä ei voi jättää näkyville. Lisäksi pitää katsoa kuinka pahasti jää näkyville purkamisessa ja hirsien siirtelyssä tulleita jälkiä. Ehkä ne saa peittoon vaikka seinävaatteiden taakse.
Purkutyön voisi tehdä myös toisin. Ehkä olisi kannattanut purkaa koneellisesti esim välikattoon asti ja loput käsin. Kouran jälkiä jäi kuitenkin hirsiin sen verran, että ne haittaavat. Meidän tapauksessa tällainen purkaminen ei oikein ollut aikataulullisesti mahdollista kun talvi painoi niskaan.

Aikatauluista

Aikataulut tässä on pahiten pettäneet tai oikeastaan se, että sitä kuvitteli kaikkien asioiden menevän sutjakkaammin. Tontin ostoon tuhrautui paljon aikaa kuten myös rakennusluvan saantin ja muuhun byrokratiaan. Lisäksi kun pääasiassa on vielä aikalailla yksin tehnyt ilta hommina, niin ei se tahti niin kauhea ole ollut. Vielä kun matkaa työmaallekkin on ollut 45 km suuntaansa, niin sekin on aina vienyt oman aikansa. Syksyllä lisäksi pimeys alkoi tuossa lokakuussa verottamaan tehollista työaikaa. Talviaikaan siirtymisen jälkeen ei oikeastaa enää ehtinyt normaalin työpäivän päätteeksi työmaalle ennen pimeän tuloa.

Ensinnäkin tämä projekti alkoi vähän kuin vahingossa. Emme olleet suunnitelleet vielä mitään talonrakentamista silloin syksyllä 2001, kun juuri oltiin mety naimisiin ja opeteltiin elämään toistemme kanssa. Koko homma vain lähti siitä liikkeelle kun kuultiin, että talo meinataan hävittää. Me ryhdyimme miettimään, että voitaisiinko se siirtää jonnekin muualle ja olisiko se niin hyväkuntoinen, että sitä kannattaisi siirtää. Kun tultiin vakuuttuneeksi siirron kannattavuudesta, niin tehtiin kaupat ja aloitettiin purkaminen.
Pitkin kevättalvea 2002 ajelimme ympäriinsä sopivaa tonttia etsien. Sopivaa paikkaa ei tuntunut löytyvän tai sitten ne ei olleet myynnissä. Lopulta päädyimme elokuussa ostamaan ainoan tarjolla olleen järkevän tontin, jota meille itseasiassa ehdoteltiin jo toukokuussa. Jos silloin heti olisimme tajunneet tontin hyvyyden ja tehneet kaupat, niin olisimme varmaan jonkinverran pidemmällä.
Tällä hetkellä meillä on siis tontti, kohtuullinen tie sinne, talon piha-alue raivattuna ja tasoitettuna, sähkö- ja vesiliittymät, hirret tontilla seinittäin järjestykseen lajiteltuna kasoihin, joissa jonkinlaiset suojapeitteet päällä. Tästä on hyvä jatkaa keväällä. Jos olisimme nyt syksyllä aloittaneet ulkorakennuksen teon, niin ei siinä olisi paljon kerinnyt suunnitella ja kysellä tarjouksia. Nyt on koko talvi aikaa rauhassa suunnitella projektia eteenpäin ja kysellä tarjouksia rakennustarvikkeista ja -urakoista.

Seuraavanlaiseen aikatauluun pyritään

  • huhti-toukokuu: linjapukit, kaivu, anturan teko, lvi-putkien veto ja betonivalut
  • kesä-heinäkuu: hirsikehikon rakentaminen ja ulkorakennuksen rungon teko
  • elokuu: aluskatteet, savupiippujen muuraus, saumapeltikatteet, välikatto, ulkorakennuksen väliseinät
  • syyskuu: tulisijojen muuraus, alapohjan teko, eristäminen

Jotta tähän päästään, niin pitää olla 1-2 täysipäiväistä timpuria + välillä hirsinosturin käyttäjä. Jospa meillä vuodenpäästä olisi jo lämmitettävässä kunnossa oleva talo valmiina.


Maijan tilitys projektista 2006

Avaampa minäkin vihdoin sanaisen arkkuni julkisuuteen. Miksiköhän en ole tehnyt tätä aikaisemmin? Johtunee kai perheen sisäisestä työnjaosta.

Pitää aivan ensimmäiseksi todeta, että on aivan ihanaa asua vanhassa talossa, jonka voi kokea Kodikseen! Lainaan heti otteen tämän päivän Keskipohjanmaa-lehden (9.4.2006) artikkelista kälviäläisen kuvanveistäjä Kaija Kontulaisen haastattelusta: ”…hirvittää tämä nykyajan sisustusbuumi – että joku toinen valitsee tapetit tai peräti taidetoksen. Koti syntyy elämällä, siihen menee aikaa 50 vuotta. Ei sitä voi ostaa.” Siitä kai minullekin tämä Kodin tuntu tulee heti, kun tiedän, että tässä talossa on eletty melkein 150 vuotta. Vieläpä minun omat esi-isät ja -äidit, sedät, tädit ja serkut. Ja jotain menneen ajan asujat ovat jättäneet tähän taloon. Oven pielet, lattiat ja kynnykset ovat heidän käsiensä ja jalkojensa kuluttamia. Taitaapa Fiina-tummuni lapsiaansa nukuttaessaan katsonut samoja katto-orsia, kun minä istuessani muksut sylissä tuvan kiikussa. Liekö aavistanutkaan, että vielä 70 vuoden kuluttua seuraavat sukupolvet saavat suojansa tästä tuvasta. Tätä en olisi voinut kokea uudessa talossa.

Minullehan tämä rakentaminen on ollut paljon tunnepitoisempi asia kuin Eskolle. Esko huolehtii kaikkien rakenneratkaisujen suunnittelut ja toteutukset. Minä taas selailen kaikenlaisia sopivia lehtiä ja kirjoja ja etsin ideoita lähinnä sisustamiseen. Usein se on ollut sitä, että on miettinyt miten jonkin vanhan esineen voisi sijoittaa ”oikealle” paikalle. Tai miten jonkin nykyajan mukavuuden saisi istumaan mahdollisimman hyvin vanhaan ympäristöön, esimerkiksi keittiökaapit. Meillähän nämä sisustuspuuhat ovat olleet vielä hyvin vähäisiä. Olenkin ajatellut, että meidän tupaa kaunistavat kaksi eläväistä lasta, Loviisan ja Helka, ja heidän leikkinsä. Sisustus on sovitettu heidän mukaansa. Ja elämä saa näkyä!

Sitten perinnerakentamisen arkirealismiin. Jos olisin tiennyt rakennusprojektimme alussa, miten pitkä ja rankka tämä vaihe pienten lasten äitinä on, niin en ehkä olisi uskaltanut tähän. Mutta silloin talvella 2001-2002, kun aloimme purkaa tätä taloa Kerolassa, en tiennyt sen enempää perinnerakentamisen tuskasta kuin pienten lasten äidin vaikeuksista. Ja nyt neljä vuotta myöhemmin olen tainnut jo hieman sopeutua tähän elämään. Elämä koulaa ihmistä. Raskasta oli Loviisa-esikoisemme ollessa pieni, kun olin lähes aina yksin kotona itkuisen vauvan kanssa. Esko oli aina raksalla. Toisaalta kaipasin itsekin välillä raksalle fyysisiin hommiin, mutta useinkaan en osannut tehdä täällä muuta kuin siivoilla. Tajusin, että minun tärkeimmät rakentamista edistävät tehtävät olivat lapsien ja kodin hoitaminen. Siten Eskolle jäisi mahdollisimman paljon aikaa rakentamiseen.

Vanhaa rakentaessa pitää usein muistuttaa itseään, että se on aivan toisenlaista rakentamista kuin uudisrakentaminen. Ainakin aikataulut ovat paljon pidenpiä kuin talopaketin ostajilla. Rakentamisen alkuaikoina stressasin, kun ihmiset kyselivät milloin muutamme ja talossa vasta laitettiin seiniä pystyyn. Nykyajan ihmisille tällainen tyyli on käsittämättömän hidasta, kun kaikki asiat tapahtuvat niin nopeasti. Itsekin on pitänyt tähän hitauteen opetella ja sopeutua.

Kun pääsimme muuttamaan tänne Korvelaan kesällä 2005, niin minua alkoi heti henkisesti helpottamaan. Olin kurkkuani myöten täynnä rivitaloasumista! Olemmekin metsittyneet tänne oikein mukavasti. Kun talon sisällä tärkeimmät asiat eli ruuanlaitto, peseytyminen ja nukkuminen onnistuu, niin vintin, kuistin, pihan ja ulkorakennuksen keskeneräisyys ei minua juuri haittaa. Tai sitten sitten kahden pienen lapsen äitinä ei riitä voimia stressata enää noista asioista. Joskus lauantai-iltoisin kyllä havahdun siihen, että nyt olisi saunailta. Mutta joskus meilläkin vielä lämpiää oma sauna! Ja ehkä tavoitteista ja niiden saavuttamista osaa nauttia enemmän, kun ne tulevat tipotellen eivätkä kaikki samalla kertaa paketissa. Tämä on hyvää koulutusta hätäiselle luonteelleni.

Tämän talon rakentaminen on meidän kulttuuritekomme menneille ja tuleville sukupolville. On hienoa saada olla mukana yhtenä asukkaana tämän Kodin monien sukupolvien ketjussa. Kyllä hullunrohkeita ratkaisuja elämässä kanttaa tehdä!


3.1.2007 Kommentteja projektista tähän saakka

Heh. Hyvät on olleet suunnitelmat ja aikataulutukset alkuvaiheessa. Aikataulut ei ainakaan ole pitäneet. Homma on toteutunut suunnilleen seuraavasti. Ja suunnilleen samaa tahtia on edennyt pari muutakin projektia

Vuosi 2002

  • helmi: kuntotukimus
  • maalis-huhti: kauppojen teko, sisäosien purku, savuhormien purkua
  • touko-kesä: lattioiden, vuorauksen, tulisijojen ja, kattopeltien purkua, sisäseinien pesua
  • heinä-elo: naulojen nyppimistä, hirsien merkkaus, osien numerointi, tontin osto, tontin raivausta
  • syys: rakennussuunnitelmat, tontin raivausta, piha-alueen tasoitus
  • loka-joulu: vesijohto, hirsirungon purku, perustuskivien purku, rakennuslupa, sähköt tontille

Vuosi 2003

  • kevät: talon ja ulkorakennuksen anturat
  • heinä-elo: hirsirungon kasaus
  • syys-loka: vesikaton teko taloon ja tulisijojen muuraus
  • marras-joulu: lattiarakenteet, välikattoja, sähköasennuksia

Vuosi 2004

  • helmi-maalis: kamareiden ja keittiön lattian eristys, kamareiden levytys, keittiön lattia
  • huhti-touko: kamareiden lattiat, pesuhuoneen lattia
  • kesä-heinä: ulkorakennuksen levytys, latttia ja väliseinät
  • elo-syys: talon seinän levytys, lämpökeskuksen rakennus, imeytyskenttä
  • loka-joulu: ulkorakennuksen vesikatto, ikkunoiden asennus, kamareiden pinkopahvit

Vuosi 2005

  • tammi-helmi: talon ulkovuori, lämmöt päälle, keittiön ja tuvan katon maalaus
  • maalis-huhti: pesuhuoneen laatoitus, panelointi ja maalaus, uunien maalaukset
  • touko-kesä: keittiökaapit, lattioiden maalaukset, käyttövesi
  • 29.6.2005: Muutto uuteen kotiin!
  • heinä-joulu: kaappien tekoa, nurkka- ja ikkunanpielilaudat

Vuosi 2006

  • tammi-maalis: kaappien tekoa,
  • huhti-touko: ulkorakennuksen vuoraus, pihan tekoa
  • kesä-heinä: pihan teko, talon kuistin tekoa
  • elo-syys: kuistin tekoa, hakevaraston antura
  • loka-joulu: hakevaraston runko, levytys ja vesikatto, ulkorakennuksen kuisti, kuistien vesikatot, haukkaikkuunoiden lasitusta ja maalausta

Voisi tähän nyt kommentoida meikäläinenkin tästä projektista. Luultavasti olemme edenneet projektissa kokoajan sopivaa tahtia. Kokoajan on ollut tunne, että voisi tätä tehdä enemmänkin. Tämä kertonee siitä, että työpäivät eivät ole olleet liian pitkiä. Siksi tätä on jaksanut näinkin pitkään. Tylsin osa taisi olla silloin kun raaputtelin maaleja tuvan ja keittiön kattolaudoista. Sitä tuntui kestävän iäisyyden kun illassa sai ehkä 5 lautaa putsattua. Samaten nuo muuraushommat ei ole oikein meikäläisen hommaa, ei oikein hallitse materiaalia.

Webmaster: Esko Kupsala