Rakennuksen ikäarvio

Maaseudulla sijaitsevien rakennusten ajoittaminen on useimmiten vaikeaa, ellei kohteen rakentamisvuosi ole säilynyt muistitietona tai vuosilukua ole hakattu talon hirsiin. Yleisimmin vuosiluku löytyy hirsistä ulko-oven läheisyydestä joko sisä tai ulkopuolelta, ullakolta ylimmistä hirsikerroista tai rakennuksen päätyhirsistä ulkopuolelta. Kannattaa tutkia myös talon huoneet ja ullakko sekä ulkorakennukset, jos niistä sattuisi löytymään taloon kuuluvia asiakirjoja: perunkirjoja, kauppakirjoja. Kyseisiä papereita kannattaa kysellä myös talon aiemmilta omistajilta.

Arkistomateriaalina tutkimalla on joissakin tapauksissa mahdollista löytää rakennuksen olemassaololle jonkinlaisia takarajoja. Lohtajan kunnan Väliviirteen kylä kuuluu Vaasan maakunta-arkiston alueeseen ja sieltä kannattaakin lähteä tietoa etsimää. Vaasan maakunta-arkisto sijaitsee osoitteessa:
Sepänkyläntie 2
65101 VAASA
puh. 06-3173912
Maakunta-arkistossa kannattaa tarkastaa tutkittavan talon/tilan entisten omistajien perunkirjoja sekä taloa koskevia kauppakirjoja ja lainhuutoja. Maaseudun taloilla saattoi olla jo 1800-luvulla palovakuutus ja näistä palovakuutusasiakirjoista löytyy parhaiten tilan rakennuksia koskevia, hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja. Arkistomateriaalista selviää kyllä tilan historia ja talon asukkaiden tavarat yksityiskohtaisesti, mutta valitettavasti itse rakennuksista on harvemmin tietoa ylös kirjattu. Tilanne on toinen, jos talo sattuu olemaan metsähallinnon tai muuten valtion hallinnassa oleva virkatalo. Silloin niistä löytyy varsin usein erilaisia  kuntotarkastuskertomuksia, joissa myös rakennuksen historia selviää.

Itse rakennuksesta en kuvien perusteella voi sanoa tarkkaa rakentamisaikaa. Ikkunoissa ja ulkovuorauksessa on tyylillisesti selvä 1900-luvun alkukymmenten leima. Kuntoarvioissa mainittiin vinttikerroksessa olleen väliseinähirsien kattoon saakka. Jos rakennuksen vesikatto on vuoliaisten eli harjan suuntaisten kannatinpuiden varassa, edellyttävät ne hirrestä tehtyjä päätykolmioita ja pitkässä rakennuksessa väliseinähirsikertojen tekemistä kattoon saakka. Tällainen kattokolmioita edeltänyt rakenne on vanha, vähintään sadan vuoden ikäinen ja yuleensä vanhempikin.

Rakennuksenne on jokseenkin varmasti 1800-luvulta, jotkut osat ehkä jo 1700-luvun puolelta. Toivottavasti arkistomateriaalista ja purkutöiden yhteydessä löytyy lisää vinkkejä ajoittamiseen.

Tuntematta kyseessä olevan siirtoprojektin taustoja, haluaisin kuitenkin mainita seuraavasti: Rakennuksen kultturihistoriallisen arvon kannalta paras ratkaisu olisi sen kunnostaminen alkuperäisellä paikallaan, mahdollisimman paljon alkuperäistä säilyttäen. Mikäli rakennus siirretään, olisi se ennen purkua ja purkuvaiheessa dokumentoitava mahdollisimman tarkasti, jotta se osattaisiin koota uudelleen. Yksittäiset rakenneosat tulisi irroittaa varovasti, koska vanhan rakennuksen arvosta suuri osa on sen alkuperäisissä yksityiskohdissa: ikkunoissa, ovissa, pielilaudoissa jne. Jos alkuperäinen osa on hyväkuntoinen, miksi teettä siitä kallis kopio puusta, joka ei laadultaan pysty kilpailemaan alkuperäisen kanssa?

Projektin yhteydessä kannattaa kääntyä myös Pohjanmaan museon puoleen Vaasassa.

Terveisin Juhani Turpeinen
 
Juhani Turpeinen
Rakennustutkija
Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskus
Kirkkokatu 54
PL 26
90015 Oulun kaupunki
Tel. 08-558 77173
Fax: 08-55847199
Email. juhani.turpeinen@ouka.fi